rauhallista joulua!

joulurauhaa!

Todella rauhallista on ollutkin, ainakin täällä blogissa. ;)

Nyt olisi edessä viimeiset ponnistelut hyvän joulun luomiseksi.

Olin ajatellut mennä riman alta ja tehdä vain pari lanttu- ja bataattilaatikkoa itselle ja anoppilaan. Meillä ei ole laatikoot maistuneet yleensä muille kuin minulle. Tänä aamuna Oliver kuitenkin yllättäen haaveili ileisesti imelletystä perunalaatikosta. -"Voi että mä odotan sitä ruskeaa juttua kaikista eniten jouluruuista! Sitä mikä on samanlaisessa purkissa kuin maksalaatikko." Minä sitten hädissäni kyselemään tarkempia tietoja ja kyllä se taisi olla imelletty perunalaatikko kyseessä. Tänään sitten semmoista. Siitä on tultava hyvää.
Kuulin nimittäin että täällä Kauhajoella on joku nainen jonka perunalaatikoita jonotetaan, sillä kukaan ei tee niin hyvää! Kunnianhimoisena kokkina aion tehdä tietysti parempaa, tai no, ehkä riittää että yhtä hyvää. :D


                    Kaunis pieni elämä- blogissa oli niin hyvä lainaus Tommy hellstenin kirjasta, että haluan sen tännekin jakaa. Näin joulukiireiden keskellä kannattaa pysähtyä jos vauhti alkaa huimata:


                  "Kiireessä elävä ihminen kadottaa hitautensa. Hitaus, kuten levollisuus, on kiehtova sana. 

Molemmat pitävät sisällään suuria salaisuuksia. 

Levollinen ihminen arvostaa hitautta.

Hitauteen kuuluu kyky olla läsnä. Sielu rakastaa hitautta. 

Sielulla ei koskaan voi olla kiire, sillä se ei ole erityisesti menossa mihinkään.

Siitä yksinketaisesta syystä, että se on jo perillä. Perillä tässä hetkessä.

Mikä paradoksaalisinta, hidas ja levollinen ihminen on aina myös tehokas.

Usein myös ajatellaan, että levollisuus on laiskuutta ja saamattomuutta.

Se ei pidä paikkaansa, vaan tämä on tehokkuutta palvovan ajan luoma harha.

Levollinen ihminen tekee vähemmän, mutta saa enemmän aikaan. Miksi? 

Siksi että hän tekee kaiken intensiivisestä läsnäolosta käsin. 

Hän tekee kaiken fokusoidummin.

Hänelle ei ole tärkeää tehdä paljon asioita,

vaan oikeita asioita.

Levollinen ihminen on persoonana läsnä siinä mitä hän tekee ja se mitä hän tekee,

saa hänen persoonansa sävyn.

Hänen tekemisensä on luovaa ja innovatiivista.

Ja mikä ihmeellisintä, vaikka hän on tehokas, hän ei kuluta itseään.

Todellinen tehokkuus syntyy itse asiassa levollisuudessa ja hitaudesta.

Sielu kiittää hitaudesta luovuudella."

 En tiedä olenko pysynyt tällaisessa rauhassa ja hitaudessa lähipäivinä....ehkä ainakin osittain, koska luovuus ei ole kuollut. Liikaa olen silti touhunnut, kun maalasin tyttöjen huoneen ja keittiön tiskipöydän takaa kaakelit. Se oli rasittavaa mutta tulipa tehtyä. Niistä kuvia myöhemmin. Onneksi lahjojen suhteen ollaan jo selvillä vesillä ja paketoitukin on jo suurin osa. Huomenna pääsemme Janin kanssa vielä koko päiväksi jouluasioille.

Celesten kanssa maalasimme pilttipurkkeja helmiäislasyyrilla. Yksinkertaista mutta kaunista.

 

liimasin pitsiteipit peittämään lasipurkin kierrereunusta. Hups, tämä on kyllä vähän vinossa.

Taas tein keittiöön uuden hyllyn. Tosi yksinkertaisen vain.
Hyllytilan puute pakotti minut pimeään puuvajaan etsiään sopivaa lankkua seinähyllyyn. Lankku löytyi ja hylly syntyi siinä samassa. Sattui olemaan maalia ja kivat hyllynpidikkeet valmiina.

Meillä syödään paljon kananmunia ja paketit ovat ärsyttävästi aina pöydällä. Nyt ne ovat hyllyllä. Miten ihmeessä jotkut jaksavat asetella kananmunia sellaisiin metallikoreihin joita näkee monissa blogeissakin? Sellainen ei varmasti toimi käytännössä, ellei elä yksin ja kuluta vain yhtä paketillista kahdessa viikossa. ;)

Täällä blogissani ollut hiljaisuus selittyy myös sillä että olemme juhlineet esikoistyttöni 11-vuotissynttäreitä. En nyt jaksa sen kummemmin kummastella ajan kulua. Kyllä hänen syntymästään tuntuisikin olevan 11 vuotta! :)

Nuori neitokaisemme toivoi japanilaisen pullip keräilynukke Naneten lahjaksi. Myös vieraat osallistuivat kustannuksiin. Nukke oli ihastuttava ja Larissa on innostunut myös itse ompelemaan nukelle vaatteita ja valokuvaamaan häntä.

nuken silmät saa kiinni ja niiden asentoa voi muuttaa. 

Saattaisin itsekin innostua tällaisista nukeista ellei minulla olisi noita eläviä nukkeja jo niin monta.

Toivottelen kaikille lukijoille siunattua ja rauhallista joulua!

Janette

P.S muistakaa olla päästämättä miehiä ja lapsia sisälle taloon jos tahdotte sellaisen joulun kuin ihanissa sisustuslehdissä ja blogeissa! ;)

jouluhömpötystä :)

hei! 

Joulutunnelma lisääntyy pikkuhiljaa. Olen tässä miettinyt että aionpa ottaa kaiken ilon joulun odotuksesta. Pieniä tunnelmallisia juttuja joka päivälle vähän, niin jouluilo on taattu. Monesti aatolle ja joululle latautuu paljon odotuksia ja sitten voikin yllättää sellainen hieman tyhjä olo....

Noh, minä koitan nyt elää joulun joka päivä kun kerran se seimen lapsikin saa sydämessäni asustaa. Hih. Ja puhumattakaan pienestä joka mahassanikin saa asustaa. <3

Eilen annoin lasten leipoa jo vähän pipareitakin, ihan vain kaupan taikinasta. Jouluksi tietenkin tehdään ihan oma suurensuuri taikina. 

ihana tuoksu tuli piparien paistosta. Itse en niin piparien syönnistä piittaa mutta joulutortut maistuvat! Olin  iloisesti yllättynyt kun lidlin joulutortut olivat todella hyviä! 

Ostin glögitiivistettäkin ja keksin todella hyvän tavan juoda glögiä. Se kun on mielestäni ollut aina ällöttävän makeaa. Mutta sitä tiivistettä kun laittaa maidon sijasta vaniljateehen (rooibos), niin on tosi hyvää! Suosittelen. 

Tuolta lidlistä saa kyllä hyviä jouluherkkuja. Saksassa osataan arvostaa joulua. Kerran olen ollut Saksassa, ja siellä pääsin sattumalta Stuttgartin ihanille joulumarkkinoille. Se oli todellinen elämys. 

 

En sitten ole mikään lidlin mainostaja! :) Ja suosin lähiruokaa aina kun mahdollista. Tulipa nyt vain mainittua.

Minun täytyi elää kolmekymppiseksi ennen kuin osasin arvostaa isäni tekemää possunaulakkoa. (Ylhäällä kuvassa) Aina olin hitusen ollut katkera siitä, sillä isäni teki kerran minulle ja siskolleni naulakot, sikolleni tytön ja minulle sian!! Mutta nyt tämäkin trauma on iloksi muuttunut. :D

Tein huvikseni tällaisen sydänkoristeen tuosta juuttikankaasta jota minulla nyt on mahdottomat määrät. Aivan säälittävä on tämä yksi ainoa tekele jonka olen saanut aikaan, niin paljon olisi ideoita! 

Olohuoneen pöydälle keksin jouluasetelman jostain sisusustuslehdestä. Sain taas käyttöön yhden ylimääräisistä puulaatikoistani. Tämä laatikko on ollut yhtenä työkaluhyllyn laatikoista talossamme muinoin asustaneella toimeliaalla maatalon isännällä. 

 

 Tällaista tällä kertaa.

Kauniita unia ja enkelien kuvia toivottaen

Janette

valonpisaroita...kuten joulu!

hei! 

Täällä tunnelmat ovat muuttuneet pikkuhiljaa ankeasta ja väsyneestä iloisempaan joulunodotustunnelmaan! 

Keittiössä on taas tapahtunut muutoksia. Välillä täällä oli suureksi surukseni tikkataulu....

...ja lisäksi jopa kattolamppu oli käännnettynä kohti tikkataulua, koukulla kattoon kiinnitettynä. :(

kaikki tämä, ja muutenkin kylmyys, kosteus, pimeys ja väsymys...koko lokakuu oli ankeaa aikaa.

mutta nyt on tosiaan jo paremmin. Jouluinnostus on saapunut ja pahoinvointi ja pahin väsymys kaikonneet.
Keittiössä on puuhailtu kiitettävästi. Suuri piristys ja joulun jouduttaja oli tämä ihana sivustavedettävä vanha sohva joka hankittiin hetki sitten. Patjat vielä puuttuvat, mutta kyhäilin siitä mukavan peitoilla ja tyynyillä.

Oliver on ollut innokas apuri leipomisessa, ja on leiponut ja kokannut aivan yksinkin.
Silloin kun leivon pullaa, sitä saa syödä niin paljon kuin jaksaa. Ja kylläpä tytöt söivätkin koulun jälkeen monen monta yhdeltä istumalta!

Synkkyyteen on mahdotonta vaipua kovin pitkäksi aikaa, kun lainassa on tällainen korvaamaton joukkio. En tahtoisi hukata päivääkään!

Tässä meidän piskuinen lauma isäinpäivänaamuna. Kaikki juhlat on minulle ja lapsille huippuhetkiä, se kun saa mennä laulamaan milloin kenellekkin ja minkäkin päivän sankarille.

<3

Tässä oliver leipoo siirappileipiä. Siinä hyvä resepti vaikkapa ensimmäiseksi leivontakokeiluksi lapselle. 

5 dl vehnäjauhoja

2tl leivinjauhetta

2rkl vaniliinisokeria

200g sokeria

1,5dl sokeria

2rkl siirappia

Leivotaan kuten tahdotaan, tankoja tai pyöreitä pikkuleipiä. Jos taikina liian murenevaa, lisää voita tai öljyä. paistetaan 180 c n. 15 min. 

Oliver oli tehnyt hienon esiliinankin esikoulussa. Oliver haluaisi aina olla mieluummin kotona kuin eskarissa, ja usein annankin hänen jäädä kotiin. Mutta tänään lähti kiireellä ja innolla kun tiedossa oli piparien leivontaa. Tämä vaaleatukkainen ja sinisilmäinen poika on kyllä tullut niin äitiinsä että oksat pois! Kaiken lisäksi tahtoo aina puhua Jeesuksesta ja enkeleistä ja valita raamatunkohtia, jos iltaisin on aikaa olla kahdestaan. :D Jotkut lapset ovat hengellisempiä kuin toiset, jännä juttu.

ostin tällaiset ihanat sydänvalot vastoin kaikenlaista sähkö/tekniikkalaitehylkimisreaktiotani.
Nämä on ihanat!

 Olin iloisesti yllättynyt että vaaleanpunainen sopii hyvin kirkkaanpunaisen ja valkoisen kanssa jouluväreiksi. Kauhulla odotin saanko tästä keittiöstä mitenkään jouluista!

Ostin koko perheelle, seitsemän kappaletta siis, tällaisia ihania jälkiruokavuokia.

Tässä jouluisen juustokakun resepti jonka kehittelin näiden vuokien innostamana. Lapset tykkäsivät todella
paljon!



pohja siirappileipätaikinaa johon lisäsin 1tl kardemummaa, puoli tl inkivääriä, 1rkl kanelia ja åienen ripauksen neilikkaa. Mausteet kannattaa sekoittaa sulatettuun voihin. Esipaista 10 min 180 asteessa.

sekoita 2pkt tuorejuustoa, kolme kananmunaa, 1,5 dl sokeria ja kaada pohjan/pohjien päälle. paista 180 c 35 min.

 sekoita ylin kerros 4dl ranskankermaa, 1tl vaniljasokeria, 1dl tomusokeria ja kaada kakun päälle ja ripottele vielä puolukoita päälle. paista 6-7 min.

valmiin kakun päälle voi ripotella vielä kanelisokeria. tämä sopii jälkiruuaksi jos sen tarjoilee hyvän tovin ruuan jälkeen!

Tässä vielä joulun tunnelmaa, Oiverin koristelema nurkkalipasto. Meillä on Oliverin ja minun innostuksen takia koristeita laitettu jo näin aikaisin. Oliver pyysi koristeita joka päivä kunnes ne sitten haettiin. Toki vain kymmnenesosa. :)

Mukavaa viikon jatkoa ja valon pilkahduksia! Jos ei jouluvalojen niin sitten muiden!

Janette

lepotauolla

Hei!

Pidän pientä luovaa taukoa kirjoittamisesta.
Raskauden myötä ovat toistaiseksi huvenneet voimat sekä inspiraatio....mutta sellainen olo on että ne ovat palaamaisillaan aivan tuota pikaa! Muutama viikko ehkä menee.

Koetan muistella näitä ihania kesäisiä hetkiä nyt vielä ennenkuin saa uppoutua täysillä jo joulun odotukseen.

Täällä terassilla on hyvä paikka vauvan nukuttamiselle ja voin varmaan myös imettää vauvaa tuolla pienessä pedissä, jonne pieni voi sitten myös jäädä nukkumaan kun on tuo ötökkäsuojuskin. :) Aurinko paistaa tänne vasta myöhään iltapäivällä.

Nähdään taas toivottavasti pian! :)

Janette

puuroa ja soppaa.

Hei!

Eilen minulla oli vapaapäivä. Siinä kävi sitten niin että nukuin ja maleksin kotona kello viiteen asti. Pakotin sitten itseni edes piipahtamaan kaupassa. Illalla tulin kotiin ja huomasin ilokseni että kotona oli ihana kynttilätunnelma ja siivottukin oli hyvin. Oli mukava laittaa ostamani neilikat pöydälle kun oli niin tunnelmallista. 

No, siitä tunnelmasta en ehtinyt kauan nauttia kun taas tuli jo sellainen olo että eikun nukkumaan! Erehdyin sitten syömään iltapalaksi salaattia jossa oli kaaliraastetta. Siitä seuranneiden vatsanväänteiden ansiosta näin kamalaa painajaista. Yöllä jossain vaiheessa päätin että ryhdyn tekemään joka päivä jotain puuroa, ainakin aamiaiseksi. Tämä päivä sitten osoitti että olin yöllä tosissani. Heti aamulla keitin kaurapuuroa ja nyt illalla tein vielä monta tuntia haudutettua ohrapuuroa! Se on lempipuuroani. Sen kanssa keitin rusinaluumukeittoa. Oli tosi hyvää! Minusta taitaa tulla tämän raskauden aikana todellinen puuroguru, sellainen innostus on nyt päällä. Hahah, kaikkea sitä.

Vähän sellainen perinneruokainnostuskin oikeastaan on. Tekisi mieli tehdä juhannusjuustoa ja karjalaisia ruokia ja sen sellaista.
Veljeni on sanonut aika osuvasti joskus, tai aika useinkin, että minä olen luonteeltani lihava maatalon emäntä! Se on oikeastaan aika tarkkanäköinen arvio minusta raskausaikana. :D Mutta se on vain yksi puoli!

Jouluksi aion hankkia tuoretta lkäsittelemätöntä lehmänmaitoa ja tehdä siitä joulupuuron ja vaikkapa leipoa joulupullatkin sillä. Sahramipullia olen yleensä tehnyt. Niistä tulee todellinen joulutunnelma. Olen syntynyt ruotsissa ja siellä aina Lucian päivänä syötiin sahramilla maustettuja "Luccebullar". 

Katsokaapas mitä kaunottarien kuvia meille tupsahti postilaatikossa! Voi kun hirvittää miten nuo tytöt kasvaa niin nopeasti! Jostain syystä ei Oliverin kuvia vielä tullut. 

Tytöillä muuten meni hienosti ensimmäinen ratsastuskilpailu. Aleksandra sai jopa kolmannen sijan, vaikka meidän tytöt olivat vähiten kokeneita kilpaporukasta.

Meillä on tiedossa leppoisa viikonloppu. Täällä on Larissan kaveri yökylässä, ja huomenna on kummipoikamme syntymäpäiväjuhlat. Ai niin joo, Aleksandra liittyi lasten kirkkokuoroon ja sunnuntaina kirkossa olisi jo esiintyminen. Tässä on minulle jo aivan liikaakin ohjelmaa tässä nykyisessä olotilassani, mutta koitan sinnitellä! :)

Hauskaa viikonloppua ystävät! 

Janette