sunnuntai 11. elokuuta 2013

ikkunaseinä, terassi, paja, kisut ja uusi kamera! :)

heipparallaa!

Olen suurella innolla sisustanut takapihamme terassia, vai sanoisinko patioa. Minulla on ollut selvä visio tästä terassista alusta saakka, jo silloin kun tässä oli vain läjä vanhoja lautoja ja vanhan ulkohuussin jäänteet!

Halusin terassista toscanalaistyyppisen, se tyyli on vain niin täydellisesti minun makuuni. Meillä on ollut tietokoneella tallennettuna netistä löytämäni ihana minua inspiroinut kuva nimellä "tuscan patio". Se oli osuva nimi siksikin, sillä hinkuni saada juuri tällainen maaterassi on ollut suorastaan tuskainen. Kerran itkinkin asian vuoksi, kun äitini ja mieheni mielestä ideani oli epäkäytännöllinen! Heidän mielestä olisi täytynyt tehdä perusterassi kyllästetystä puusta! Vieläkin raivostuttaa kun ajattelen asiaa. :D

Nyt innostuin sisustamaan terassia taas uudelleen, kun sain valmiiksi tuon pienen ikkunaseinän. Se suojaa terassia hieman syksyn lehtivyöryltä. Tuulisellakin säällä voi olla suojaa. Alkukesä meni etukuistin rakentamiseen ja tämä takapiha jäi vähän unholaan. No, nyt päivitin terassin syksyn ihanan tunnelmallisia iltoja varten. :)                                                                                                            




Jani keksi että yhden ikkunan voisi laittaa kääntyväksi. Ihan hauska. :)





päätin yhtäkkiä tehdä tällaisen pienen leposohvan lapsille. Siinä on kuusi isoa puulaatikkoa ja isot tyynyt päällisenään vanhat viljasäkit. :) Oliver ainakin heti tykkäsi mennä siihen makoilemaan.


löytyi yksi iloisenkin värinen säkki!


eikös näytä aika tyytyväiseltä kissakin?

kaikenlaiset luonnonmateriaalit ovat mielestäni kauneimpia sisustuksessa. En tiedä onko se opittua, äitini käytti paljon rottinkihuonekaluja kun olin pieni. Vai onkohan se vain ihmiselle luontainen osa pesänrakennusviettiä?




Terassin kaapissa on nyt lämpöisiä huopia syysiltoja varten. :)

tämä vanha karjakeittiön työpöytä löytyi vanhasta navetasta, johon puolet talostamme rakennettiin. Se oli kirkkaan oranssi. Oliverin kanssa maalasimme sen. Se on myös ihan kätevä apupöytä kun grillataan.

Me Janin kanssa saatiin pitkästä aikaa ihan omaa aikaa kun Janin äiti otti lapset yökylään eilen. Tosin siinä kävi sitten niin että Oliver täytyi hakea illalla kotiin, hällä oli kova päänsärky ja kuumetta. Onneksi kuitenkin nukkui hyvin, että ei meidän rauha paljoa häiriintynyt. Nyt taidan silti ottaa päiväunet, sillä yöllä vähän heräilin kun kissatkin tulivat sänkyyn meidän viereen. :)

pajassa otin illalla kuvia kun oli mukavan hämärää. Ihan hyviä kuvia tuli ilam salamavaloa.

olen etsiskellyt sopivia lankkuja olohuoneen pöytää varten. Tällä vanhalla sahalla tein meidän ruokapöydän kun ei muutakaan ollut! Kun inspiraatio iskee, ei huvita lähteä kauppaan. :D

pajan seinälle laitoin vanhan viikatteen terän. Viikate löytyi navetan takaa ehjänä, ja sillä vieläpä vähän niitimmekin. Lopulta se meni rikki. :(  Ei olisi pitänyt sitä käyttää, sillä se oli tehty vuonna 1931.

viikatteen varressa on vuosiluku.

kuivahtaneet ale-kukkani ovat lähteneet uuteen kukoistukseen!

Tässä lopuksi se ihana inspiraatiokuva. Tietenkään en tahtonut juuri samanlaista, tämä vain toimi innoittajana.:


ihana vai mitä? :)

torstai 8. elokuuta 2013

kuulumisia :)

Hei! 

On jäänyt päivittelyt vähemmälle, kun olen yrittänyt kiireellä nauttia kesän viimeisistä hellepäivistä. Tai ainakin olen olettanut että ovat viimeisiä. Olin isompien lasten kanssa pari päivää lomailemassa, ihan lähellä tuolla Kaskisissa. Se on todella pieni ja ihana merenrantakaupunki vähän yli viidenkymmen kilometrin päässä Kauhajoelta. Todella idyllinen ruutukaavaan rakennettu puutalokaupunki. Minä ja lapset ehdittiin vielä ruskettuakin lisää kun oli niin hienot kelit! Siellä sain uutta voimaa ja inspiraatiota kaikkeen. Menemme varmasti ensi kesänä tuonne vähän pidemmäksi aikaa. :)

Olen nyt parina päivänä puuhaillut sellaista lasiseinää meidän takapihan terassille. Meillä on paljon vanhoja ikkunoita, joten innostuin niistä rakentamaan. Uskon että lopputulos on oikein ihana, kunhan vain saan viimeisteltyä työn. 

Kamera ei ole vielä saapunut. :( Oli pakko vähän kuvailla vielä huonolla kameralla tänään, ettei blogini kuihdu kasaan. Lomalla en taaskaan ottanut kuvia.  

Tänään alkoi lasten koulut ja Oliverin esikoulu. Hienosti meni päivä. Tyttöjä taisi jännittää enemmän kuin eskarilaista. 
Koitin vähän juhlistaa koulun alkua leipomalla porkkanaleivoksia, sillä lapsetkin tykkäsivät porkkanakakusta jota otin Kaskisissa yhdessä ihanassa kahvilassa. Tein leivokset muffinssivuokiin, ja yritin tehdä niistä oikein unelmaisen näköisiä, mutta ei niistä ihmeellisiä tullut, kun olivat tietysti niin matalia. Mutta hyviä olivat! 

Terveystietoisena ;) korvasin osan sokerista muscovadosokerilla ja hunajalla. Myös vehnäjauhoista puolet korvasin soijajauholla. Laitoin vielä hasselpähkinääkin aika paljon vaikkei kuulunut tuohon reseptiin. 

leivokset maistuivat välipalana koulun jälkeen.
                                                                          
Aku Ankka on koko perheen suosikki. Itsekin luen joka lehden ja monesti kunnes nukahdan. :)



näin pensaan takaa voidaan varovasti kurkistaa projektiani.....:)

mies on jo hyvin oppinut minkä värisistä kukista tykkään. <3

tällainen turhamainen hömpötys-asetelma syntyi samantien kun palasin Kaskisista. :) Tankkasin siellä niin paljon kauneutta että sitä oli pakko yrittää johonkin purkaa heti kotona. 

nämä peilit ym. on tosi pieniä, vertaa korissa oleviin kynsilakkapulloihin. :)

meille on tullut kaksi uutta asukasta. :) Minun pyyhehyllystäni tuli yksi leikkipaikka. On ihanaa järjestää vessan pyyhkeet siisteihin kauniisiin pinoihin, mutta nyt oli pakko pinota pyyhkeet jotenkuten pois kissojen kynsistä. 

Kisut ovat sisaruksia, tyttö ja poika. Nimet meidän täytyy vielä keksiä. 

lapset rakensivat tänään pajassa liikennemerkkejä. Oliver sai tänään uuden lokariauton ja ovat sillä ajelleet pellolla. Sinne taitaa tulla nyt jonkinmoinen liikennepuisto! 
Tuntui kyllä omituisen rauhalliselta tuo aamupäivä tänään, kun vain Celeste oli hupulaisena kotona. Mutta en voi kyllä kieltää ettenkö jo hieman innolla odottaisi niitä huomisen leppoisia tunteja kun Celeste leikkii nukeillaan ja ei tarvitse muuta kuin hänen kanssa vähän jutustella puuhien lomassa. 
Celeste on hyvä leikkimään. Pitkiä aikoja jo kuluu ihan omissa leikeissään. Todella empaattisia hoivausleikkejä tuntuu olevan suurin osa. Niitä on kiva kuunnella! :)
   


Celeste-neidille sattui hiukan nolo tilanne tänään kaupassa. Hän työnsi pikkukärryjä hienona uusi panta päässä ja suloiset satiinitossut jalassa, kun liukastui kaupan lattialla olevaan vesilammikkoon! :D Housut kastuivat melkein kokonaan. :( 
Onneksi ei kuitenkaan lyönyt päätään ja selvisi ilman itkua. 
Kuivasin vähän paperilla housuja, eikä Celeste tainnut kohta enää muistaa koko tapausta. :)



Päivittelen taas heti kun tulee jotain päiviteltävää. :) 

Siitä tulikin mieleeni, että voi kauheaa, kuulkaas kun miehelleni Janille tapahtui todella vaarallinen tilanne tänään! En ollut näkemässä, mutta oli korjaamassa lasten mönkijää kun ruiskuava bensa syttyi tuleen ja koko mönkijä. Viime hetkellä ehti väistää sitä bensasuihkua. Sammuttamiseen tarvittiin vaahtosammutin, sammui kyllä sillä nopeasti. Olin ja olen todella kiitollinen ettei käynyt pahemmin, tai että ylipäänsä sain mieheni pitää. 
                                               
Kyllä tässä maailmassa saisi pelätä itsensä henkihieveriin jos ei olis mitään luottamusta varjelukseen. Huh!

Hyvää yötä kaikille!

p.s. päiväunilla näin unta että kamerani oli lähetetty! Saa nähdä pitikö paikkansa! :D

p.p.s. 9.8. KAMERA TODELLAKIN TULI TÄNÄÄN! Uni oli oikeassa. :)

 Janette